Ristijärven kirkko
| Ristijärven kirkko | |
|---|---|
 | |
| Sijainti | Aholantie 31, Ristijärvi |
| Seurakunta | Ristijärven seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1806–1807 |
| Suunnittelija | Gustaf af Sillén[1] |
| Materiaali | puu |
| Istumapaikkoja | 430 |
| Tyylisuunta | klassismi |
 | |
| Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo | |
Ristijärven kirkko on Ristijärvellä sijaitseva puinen tornillinen ristikirkko, joka rakennettiin Intendentinkonttorin Gustaf af Sillénin piirustusten pohjalta vuosina 1806–1807.[2] Tasavartisen kirkon ristikeskuksessa on nelikulmainen torni, alttaripäädystä ulkonee matalampi sakasti. Tornissa on telttakatto, sakaroissa ulkokatteena aumakatto ja sisäkatteena seinien luota pyöristetyt tasakatot. Kirkkoa on korjattu vuosina 1853, 1878, 1881, 1954–1955 sekä 2016-17. Kirkon pinta-ala on 300 neliömetriä ja istumapaikkoja siellä on 430 hengelle.[1]
Kirkon aiemmat 21-äänikertaiset urut valmisti Kangasalan urkutehdas vuonna 1956. Uudet Sotkamon Urkurakentajien valmistamat 22-ääniset urut vihittiin käyttöön vuonna 2011. Alttaritaulu Ristiinnaulittu on Toivo Tuhkasen vuonna 1956 maalaama. Vanha samanniminen alttaritaulu, jonka maalasi vuonna 1807 oululainen Carl Petter Elftröm, on kirkon kuoressa. Kirkon kellot oli alun perin tarkoitus sijoittaa torniin, mutta erillinen kellotapuli rakennettiin vuonna 1840 Jaakko Kuorikosken johdolla. Tapulissa oleva isompi, alun perin Tukholmassa vuonna 1831 valettu kello halkesi vuonna 1948 ja valettiin uudelleen Ykspihlajassa. Toinen pienempi kello on valettu Juankoskella vuonna 2007. Kirkkopihan sankarihautausmaalla on 125 hautaa.[2]
Lähteet
- ↑ a b Markku Haapio, Laura Luostarinen (toim.): Suomen kirkot ja kirkkotaide 2, s. 285. Etelä-Suomen Kustannus, 1980. ISBN 951-9064-28-1.
- ↑ a b Ristijärven kirkko ja kellotapuli Ristijärven seurakunta. Arkistoitu 11.3.2016. Viitattu 4.4.2015.
| ||||||||||||||||||||||||||
Tämä kirkkoihin tai muihin uskonnollisiin rakennuksiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
