Nihilismi

Etiikka
Metaetiikka

Eettinen naturalismi
Eettinen realismi
Emotivismi
Nihilismi
Sentimentalismi

Normatiivinen etiikka

Velvollisuusetiikka
Eettinen intuitionismi
Sopimusetiikka
Luonnonoikeus
Seurausetiikka
Hyve-etiikka

Soveltava etiikka

Bioetiikka · Lääketiede
Ympäristö · Sota
Liike-elämä · Tietokoneet
Yritysten yhteiskuntavastuu
Tilanne-etiikka

n • k • m

Nihilismi (lat. nihil, ’ei mitään’) on vallitsevat arvot ja käsitykset kieltävä ajatussuunta.[1] Nihilistisessä ajattelussa vallitsevat mielettömyys, yhdentekevyys ja kaiken merkityksettömyys.[2]

Määritelmä

Nihilismi tarkoittaa vallitsevien arvojen ja käsitysten kieltämistä.

Tietoteoreettinen nihilismi kieltää totuuden tietämisen mahdollisuudenkin, arvoteoreettinen nihilismi eli arvonihilismi kieltää moraalisten arvojen, arvostusten tai normien pätevyyden tai mahdollisuuden. Poliittinen nihilismi puolestaan torjuu vallitsevan yhteiskuntajärjestyksen täydellisesti.[3] Eksistentiaalinen nihilismi kieltää elämän luontaisen merkityksen olemassaolon.

Historia

Nihilismi oli 1800-luvulla poliittinen aate, jolla oli kannatusta varsinkin Venäjällä (asiaa käsitellään esimerkiksi Ivan Turgenevin kuuluisassa romaanissa Isät ja pojat). Poliittisten nihilistien mukaan vallitseva yhteiskuntajärjestys on täydellisen huono ja korruptoitunut ja siksi pitää rakentaa tyhjältä pohjalta uusi järjestys tieteellisten ja utilitarististen periaatteiden mukaisesti.

Nihilismi liitetään usein saksalaisfilosofi Friedrich Nietzscheen (1844–1900), joka kuitenkin oli sitä mieltä, että nihilismi on ylitettävä. Vanhojen poistettavien arvojen tilalle luodaan uusia.

Tietokirjailija ja toimittaja Kalle Haatanen jakaa kirjassaan Ei voisi vähempää kiinnostaa – Kirjoituksia nihilismistä (2008) nihilismin passiiviseen ja aktiiviseen nihilismiin: ”Aktiivisessa nihilismissä kiistämme kaikki arvot, jolloin kyynisyys on vahvin valttimme kun taas passiivisessa nihilismissä annamme saman kyynisyyden levitä koskemaan kaikkia ja kaikkea.”[4]

Tunnetuimpana pohjoismaalaisena arvonihilistinä pidetään Axel Hägerströmiä (1868–1939).[5]

Lähteet

  1. ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. ↑ Nihilismi, vieraantuminen ja moraali kirjoituksianietzschesta.blogspot.fi. Viitattu 5.6.2017.
  3. ↑ Elämänkatsomustieto etkirja.pp.fi. Arkistoitu 1.6.2016. Viitattu 5.6.2017.
  4. ↑ http://atenakustannus.fi/kallehaatanen/wordpress/julkaisut/ei-voisi-vahempaa-kiinnostaa (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ Sakari Hänninen, Lakimies 7–8/2009 s. 1053–1070.

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nihilismi Wikimedia Commonsissa
  • Sitaatteja aiheesta Nihilismi Wikisitaateissa
  • Nihilism Internet Encyclopedia of Philosophy. (englanniksi)
  • Tuusvuori, Jarkko S.: Nihilismi ja totuus. Niin & näin, 1994, 3. vsk, s. 33–42. netn.fi (PDF).