Mineralogia
Mineralogia on geologiaan kuuluva tieteenala, joka tutkii mineraalien kiderakennetta sekä kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia.[1] Tämän lisäksi mineralogian piiriin kuuluvat mineraalien alkuperän ja muodostumisen tutkiminen sekä niiden luokittelu. Mineralogia tutkii myös mineraalien esiintymistä ja maantieteellistä jakautumista sekä niiden hyödyntämistä.
Mineralogian historiaa
Mineralogian isänä pidetään Georgius Agricolaa (1494–1555), joka syntyi Saksissa nimellä Georg Bauer, mutta muutti opintojensa myötä nimensä latinankieliseen muotoon (saks. Georg Bauer → lat. Georgius Agricola). Hänen tärkein julkaisunsa on mineraalien louhimista ja käsittelyä käsittelevä merkkiteos De re metallica.
Vuonna 1556 julkaistu De re metallica libri xii. on yksityiskohtainen ja systemaattinen tutkielma kaivostoiminnasta ja metallurgiasta ja se oli kuvitettu havainnollisin puupiirroksin jotka käsittelivät kaikkia tuolloin tiedettyjä ja tunnettuja malmien ja metallien louhinta ja jalostus tapoja. Kirja onkin aikansa ensimmäinen täydellinen opas kaivostoimintaan.
Fysikaalinen mineralogia
Fysikaalinen mineralogia tutkii mineraalien fysikaalisia ominaisuuksia. Fysikaalisten ominaisuuksien kuvailu on helpoin ja yksinkertaisin tapa tunnistaa ja luokitella mineraaleja. Fysikaalisia ominaisuuksia ovat:
- Kiderakenne
- Asu
- Kaksostus
- Lohkeavuus
- Murros
- Kiilto
- Väri
- Viiru
- Kovuus
- Tiheys
Lähteet
- ↑ Patricia L. Barnes-Svarney & Thomas E. Svarney: The Handy Geology Answer Book, s. 81–82. Visible Ink Press, 2004. ISBN 9781578591565. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mineralogia.
- Piispanen, Risto & Tuisku, Paavo: Mineralogian perusteet / Verkkokirja cc.oulu.fi. syksy 2007.
