Mika Erno
Mika Erno (oik. Carl Mikael Erno, sukunimi vuoteen 1932 saakka Erikson, 15. huhtikuuta 1919 Helsinki – 8. helmikuuta 2014 Hämeenlinna[1]) oli suomalainen arkkitehti
Koulutus
Erno kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Normaalilyseosta 1938 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1946.lähde?
Ura
Erno työskenteli 1944–1948 toimistoarkkitehtina Arkkitehtitoimisto Erkki Linnasalmessa, sen jälkeen 1948–1951 toimistoarkkitehtina Hämeenlinnan kaupungin rakennustoimiston arkkitehtiosastolla ja 1951–1982 asemakaava-arkkitehtina. Hän hoiti sivutoimisesti 1949–1952 Hämeen lääninrakennustarkastajan tehtävää. Oman arkkitehtitoimiston hän perusti 1952 ja työskenteli siinä vuoteen 1981. Hän sai yliarkkitehdin arvonimien 1982.lähde?
Suunnittelutöitä
- Hämeenlinnan ortodoksinen kirkko 1962
- Hätilän kirkko, Hämeenlinna
- Hämeenlinnan keskusseurakuntatalo
- Iittalan seurakuntatalo
- Janakkalan kirkon seurakuntatalo
- Turengin yhteiskoulu
- Parolan lukion laajennus
- Pappilanniemen sairaala, Hattula
- Jalasjärven kunnansairaalan laajennus
- Turengin päiväkoti
- Tervakosken päiväkoti
- Virastotalo Raatihuoneenkatu 9, Hämeenlinna
- Turengin Kela, poliisi ja verotoimisto
- Janakkalan Osuuspankki
- Rengon Säästöpankki
- Toijalan Osuuspankki
- Lammin Säästöpankki, laajennus
- Hämeenlinnan Osuuspankin toimitalo
- Hämeen Sähkön toimitalo, Hämeenlinna
- Hämeenlinnan Keskustalo
- Ojoisten ostoskeskus, Hämeenlinna
- Haagan opiskelijarakennus S-Oppi, Helsinki
- K-Betonia elementtitehdas, Hämeenlinna
- Karlbergintie 25 (1956) ja Aulangontie 77 (1959) Hämeenlinnan Karlbergin omakotialueelle[2]
- Lauttasaaren posti ja asuinrakennus, Helsinki 1953 yhdessä Eino Schroderuksen kanssa[3]
- Wetterhoffin kotiteollisuusopiston lisäsiipi 1960[4]
- Hämeenlinnan vanha säästöpankki, uudisrakennus 1963, yhdessä Olavi Sahlbergin kanssa[5]
- Kerrostaloja ja rivitaloja Hämeenlinnassa, Turengissa, Tervakoskella, Iittalassa, Rovaniemellä, Keravalla ja Helsingissä
