Metsänvartija

Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Metsänvartija on valan vannonut toimihenkilö, joka valvoo omassa "valvontapiirissään", ettei luvatonta metsänkaatoa ja metsästystä pääse tapahtumaan.

Metsänvartijat Suomessa

Metsänvartijakunta sai alkunsa 1859, jolloin annettu armollinen julistus määräsi, että kruunun puistot on jaettava hoitoalueisiin ja ne taas "vartio-osuuksiin". Kuhunkin vartio-osuuteen oli asetettava "metsävahti".

Suomessa metsänvartija valvoi metsäalueen asukkaiden järjestyssääntöjen noudattamista. Hän saattoi vartiointitehtävien lisäksi toimia laillisten metsätöiden työnjohtajana.

Metsänvartija-nimike muuttui vuonna 1942 metsäteknikoksi^[1]^[2]^[3]. Metsäteknikoiden koulutus muuttui edelleen metsätalousinsinööri-koulutukseksi 1990-luvulla. Vuodesta 1995 alkaen metsätalousinsinööri-tutkinnon suorittaneet ovat saaneet alemman korkeakoulututkinnon ja nimike on nykyisin metsätalousinsinööri (AMK).

Korteniemen perinnetila Liesjärven kansallispuistossa Suomessa on entinen metsänvartijan torppa. Suomen metsämuseo Lustossa on lisää tietoa metsänvartijoista ja METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:llä on metsänvartijoiden historiaa käsittelevää kirjallisuutta.

Metsänvartijoiden koulutus 1876 - 1942

Metsänvartijoiden koulutuksen aloittaminen eteni hitaasti. "Suomen metsäkouluopetuksen isän" A. G. Blomqvistin sitkeän työn ansiosta metsänvartija-koulutus aloitettiin perustamalla Suomen ensimmäinen metsänvartijakoulu Evolle 6. huhtikuuta 1876 annetulla asetuksella.^[4] Evo on nykyisin osa Hämeenlinnaa.

Aluksi metsänvartija-laitos oli Evon metsänhoito-opiston alaosastona, kunnes metsänhoitajien opetus vuonna 1908 siirrettiin Helsinkiin. Tällöin Evon metsänvartijakoulusta tuli itsenäinen oppilaitos.^[4]

Metsänvartijaseura 1895

Evolta valmistuneet metsänvartijat yrittivät perustaa "Metsänvartijaseuran" 26.6.1895, kun Hämeenlinnassa pidettiin Kaarle Aleksanteri Wäggin (myöh. Vasama) kutsumana perustamiskokous. Keisarillinen Suomen Senaatti ei suostunut kuitenkaan vahvistamaan sääntöjä. Vuonna 1906 senaatti hyväksyi vihdoin metsänvartijoiden valtakunnallisen järjestön "Suomen Metsänhoitoammattimiesyhdistys" säännöt.^[4] Yhdistyksen nimi on nykyisin METO - Metsäalan Asiantuntijat.

Galleria

Thaimaalaisia metsänvartijoita.
Metsänvartijan talo Washingtonin osavaltiossa.
Korteniemen perinnetila Liesjärven kansallis- puistossa Suomessa on entinen metsänvartijan torppa.
Naisiakin työskentelee metsänvartijoina.
Metsänvartijan patsas Espanjassa.
Elefantti apuna Vietnamissa.

Lähteet

↑ ”Metsänvartija”, Otavan Iso Tietosanakirja 5, s. 1586. Helsinki: Otava, 1963.
↑ ”Metsänvartija”, Pieni Tietosanakirja III, s. 190. Helsinki: Otava, 1951.
↑ Metsäteknikkoliitto - Forsteknikerförbundet r.y.: Metsäteknikkoliitto 1906 - 1966, s. 21. Metsäteknikkoliitto, 1966.
↑ ^a ^b ^c Metsäteknikkoliitto - Forstteknikerförbundet r.y.: Metsäteknikkoliitto 1906 - 1966, s. 7-8. Metsäteknikkoliitto, 1966.