Kälviän seurakunta

Kälviän seurakunta

tunnus

sijainti

Kälviän kirkko
Kälviän kirkko
Tunnustuskunta evankelis-luterilainen
Hiippakunta Oulun hiippakunta
Rovastikunta Kalajoen rovastikunta
Pääkirkko Kälviän kirkko
Perustettu 1639
Jäsenmäärä 3 574[1] (2021)
– Osuus asukkaista 78,9 %
Kirkollisvero 1,70 %
Kirkkoherra Kai Juvila
Verkkosivusto
Infobox OKNimi-testi OK

Kälviän seurakunta on Kokkolan kaupungissa Suomen Keski-Pohjanmaalla toimiva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta, jonka toimialueeseen kuuluu entisen Kälviän kunnan alue. Se kuuluu Oulun hiippakuntaan, Kokkolan rovastikuntaan, ja Kokkolan seurakuntayhtymään. Seurakunnan kirkkona on Kälviän kirkko ja kirkkoherrana on Kai Juvila.

Toimintaa

Kälviän seurakunta järjestää sunnuntaisin ja pyhäpäivisin jumalanpalveluksia Kälviän kirkossa sekä kerran kuukaudessa perhemessun.[2] Seurakunta hoitaa myös kirkollisia toimituksia, joita ovat kaste, avioliittoon vihkiminen ja hautaan siunaaminen.

Seurakunta järjestää toimintaa lapsille ja lapsiperheille: vauvoille, taaperoille, kouluikäisille ja heidän vanhemmilleen. Toimintamuotoja ovat kerhot, pyhäkoulut, leirit ja partiotoiminta. Rippikoulun aloittaessaan lapset siirtyvät nuorten toiminnan piiriin.[3][4]

Nuorille järjestetään nuorteniltoja seurakuntakodin Olkkarissa, isoskoulutusta, leirejä sekä yhteisiä retkiä tapahtumiin (esim. Kokkola-Gospel ja Maata Näkyvissä -festarit). Hiihtolomalla on ollut tapana tehdä nuorten oma lähetysmatka Viteleen, Karjalaan.[5]

Aikuisille seurakunta tarjoaa monenlaisia kerhoja ja piirejä. Myös herätysliikkeet järjestävät aktiivisesti seuroja: Herättäjän seuroja pidetään seurakuntakodilla, Lähimmäisen kamarilla tai kodeissa, niissä lauletaan Siionin virsiä. Kansanlähetyksen seuroja ja juhlia pidetään erikseen ilmoitettavina aikoina, niissä lauletaan yleensä virsikirjan virsiä. Evankelisia seuroja (Sley) ja raamattupäiviä järjestetään muutaman kerran kuukaudessa, niissä lauletaan Siionin kanteleen lauluja. Hyvän Paimenen iltoja järjestetään noin kerran kuukaudessa rovastikunnallisen Vitele-työn hyväksi.[6]

Vuosittain tammikuusta alkaen pidetään seurakunnan jokaisessa kylässä perinteisiä kinkereitä.[6]

Herätysliikkeet

Kälviän seurakunta kuuluu muun Keski-Pohjanmaan tavoin herätysliikkeiden maantieteelliseen kohtaamisalueeseen. Kälviän alueella on kannatusta niin evankelisen herätysliikkeen kuin herännäisyyden parissa.[7]

Kirkko ja toimitilat

Kälviän seurakunnan kirkko on Kälviän kirkko. Lisäksi sillä on seuraavat toimitilat:[8]

  • Kälviän seurakuntakoti
  • Kota-kokoontumistila
  • Lähimmäisen kamari -kokoontumistila.

Historiaa

Kälviä on ollut Kokkolaan kuulunut kappeli jo 1639, jolloin se muodostettiin Kaarlelan seurakunnasta itsenäiseksi seurakunnaksi[9] ja sai oman kirkkoherran. Kälviän kirkkoherrakunnassa oli kappalaisen virka ainakin jo vuonna 1641, mutta kappalaisten ja etenkin ylimääräisten apulaispappien luetteloissa on aukkoja.[10]

Kälviän ensimmäinen puukirkko valmistui Kälviänjoen rannalle 1640 ja se oli käytössä 1760-luvulle asti. Vuonna 1764 valmistunut toinen kirkko purettiin 1905 nykyisen Kälviän kirkon valmistuttua.[10]

Papisto

Kirkkoherrat

Seuraavat henkilöt ovat toimineet Kälviän kirkkoherroina:[11]

  • 1639–1641: Johannes Simonpoika Nurka
  • 1641–1658: Pietari Juhonpoika Prochaeus
  • 1660–1674: Martinus Michaelis Peitzius
  • 1674–1683: Olaus Marci Kelhevius
  • 1685: Henricus Olai Kelhevius
  • 1686–1687: Gustav Antinpoika Cajanus
  • 1687–1714: Eerik Essevius
  • 1720–1731: Eerik Falander
  • 1732–1739: Johan Salmenius
  • 1739–1757: Matthias Pazelius
  • 1758–1782: Martin Peitzius
  • 1782–1784: Johan Hydenius
  • 1785–1792: Johan Gummerus
  • 1794–1806: Elias Alcenius
  • 1808–1813: Kristofer Carlenius
  • 1816–1823: Karl Gustaf Elfving vanhempi

  • 1824–1832: Emanuel Salmenius
  • 1835–1856: Erik Henrik Holm
  • 1858–1883: Lars Magnus Castrén
  • 1885–1897: Jonatan Ingman
  • 1898–1907: Karl Gustaf Elfving nuorempi
  • 1909–1913: Kaarlo Kivekäs
  • 1914–1915: Wilhelm Oskari Lampo
  • 1919–1925: Hannes Keijola
  • 1926–1932: Hille Elias Sipilä
  • 1936–1958: Johannes Kaukovaara
  • 1959–1963: Pentti Pyy
  • 1963–1975: Eerikki Kalervo Lyly
  • 1975–1984: Martti Ilmari Salo
  • 1985–1986: Jorma Uolevi Osari
  • 1987–2019: Heikki Niemelä
  • 2022– Kai Juvila[12]

Kappalaisia

Seuraavat henkilöt ovat toimineet Kälviän kappalaisina[10]:

  • Olaus Marci Kelhevius 1641–1674
  • Matthias Olai Carlagius ehkä noin 1679 † 1693
  • Johannes Gustavi Örn 1694 † 1728

Apulaispappeja[10]

  • Martinus Michaelis Peitzius, ehkä papiston apulainen 1650-luvulla
  • Petrus Petri Prochaeus, kirkkoherran apulainen, ehkä pitäjänapulainen ainakin 1661
  • Matthias Olai Carlagius, kirkkoherran apulainen ehkä noin 1674–1679
  • Martinus Henrici Peitzius, kirkkoherran apulainen ehkä 1674–1683
  • Johannes Gustavi Örn, kirkkoherran apulainen 1694
  • Nicolaus Zachariae Hammar, kirkkoherran apulainen 1704 † 1714 (ehkä myös vt. kappalainen ja vt. kirkkoherra; pakeni 1714 Ruotsiin ja kuoli siellä)

Lähteet

  1. Seurakuntatalouksien jäsenmäärä ja muita tunnuslukuja 2021 Kirkon tilastot. Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 8.7.2022.
  2. Jumalanpalvelukset ja uskonelämä Kälviän seurakunta. Viitattu 7.11.2022.
  3. Lapsille ja lapsiperheille Kälviän seurakunta. Viitattu 7.11.2022.
  4. Partio Kälviän seurakunta. Viitattu 7.11.2022.
  5. Nuorille Kälviän seurakunta. Viitattu 7.11.2022.
  6. a b Seuroja ja yhteyttä Kälviän seurakunta. Viitattu 7.11.2022.
  7. Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 151. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2.
  8. Kirkot ja tilat Kälviän seurakunta. Viitattu 30.9.2023.
  9. Kälviän kirkon historia Kälviän seurakunta. Viitattu 7.11.2022.
  10. a b c d Kälviä (Kelviå) kansallisbiografia.fi. Viitattu 7.11.2022.
  11. Papisto: Kälviän seurakunta Suomen sukututkimusseura. Viitattu 1.8.2022.
  12. Seppälä, Olli: Kälviän kirkkoherraksi valittiin Kai Juvila Kotimaa. Viitattu 24.10.2022.

Aiheesta muualla

  • Seurakunnan kotisivut
  • n
  • k
  • m
  • n
  • k
  • m
Historia
Hallintohistoria
Tapahtumat
  • n
  • k
  • m
Kylät ja kaupunginosat
Kokkola
Kaarlela
Kälviä
  • Hilli
  • Honkimaa
  • Jatkojoki
  • Jokikylä
  • Karhulahti
  • Kleemola
  • Kirkonkylä
  • Miekkoja
  • Nissi
  • Passoja
  • Peitso
  • Peltokorpi
  • Porkola
  • Riippa
  • Rimpilä
  • Rita
  • Ruotsalo
  • Vuolle
  • Välikylä
Lohtaja
Ullava
  • Alikylä
  • Haapala
  • Haapasalo
  • Hanhisalo
  • Herlevi
  • Honkala
  • Jääskä
  • Kallinki
  • Korpi
  • Länttä
  • Neverbacka
  • Norppa
  • Rahkonen
  • Sepänkylä
  • Törbacka
  • Ullavan kirkonkylä
  • Viitasalo
Öja
  • Bodö
  • Finholm
  • Hagafolk
  • Knivsund
  • Krokvik
  • Långö
  • Mjosund
  • Norra Långö
  • Tallbacka
  • Tankar
  • Tjäru
Kokkolan vaakuna
  • n
  • k
  • m
Maantiede
Luonto
Järvet
Saaret
Virtavedet
  • n
  • k
  • m
Kaupunkiympäristö
Rakennukset ja alueet
  • n
  • k
  • m
Koulutus
Korkeakoulutus
Toisen asteen oppilaitokset
Peruskoulut
Muu koulutus
  • n
  • k
  • m
Seurakunnat
Seurakunnat
Luterilaisuus
Baptismi
Helluntaiherätys
Muut
  • n
  • k
  • m
Kulttuuri
Tapahtumat
Museot
Musiikki
Muuta
  • n
  • k
  • m
Urheilu ja liikunta
Urheiluseurat
Ulkoliikuntapaikat
Sisäliikuntapaikat
  • n
  • k
  • m
Liikenne
Päätiet
Raideliikenne
Liikennepaikat
Väylät
Lentoliikenne
Merenkulku
  • n
  • k
  • m
Talous ja elinkeinot
Yritykset
Kauppakeskukset
  • n
  • k
  • m
Muuta Kokkolaan liittyvää
Hallinto
Media
  • n
  • k
  • m
Seurakunnat
  • n
  • k
  • m
Seurakunnat
Entiset seurakunnat
  • n
  • k
  • m
Piispat
Seurakunnat
Tuomiorovastikunta
Liminka
Kalajoki
Kokkola
Rovaniemi-Koillismaa
Kemi-Tornio
Lappi
Historia