Hukari
Hukari on lyhyt jäykkä miekka. Se tuli muotiin pitkämiekan tilalle 1700-luvulla.[1] Nykyään nimitystä käytetään leveäteräisestä ja painavasta väkipuukon ja vesurin risteymästä.
Hukari Ruotsissa
Hukaria käytettiin aseena Ruotsin valtakunnan armeijassa. Sitä voitiin käyttää paitsi sotimiseen, myös metsästykseen ja puhdetöihin.[2]
Hukari Venäjällä
Venäjän keisarillisella armeijalla oli 1600-luvulta 1800-luvun loppuun käytössä lyhyt ratsuväen ja jalkaväen miekka, jota kutsuttiin Suomen puolella hukariksi. Nykyään vastaavanlaista asetta käytetään vain juhlaparaateissa.
Hukari Ranskassa
Ranskassa laivasto käytti hukaria 1800-luvulla.
Hukari Saksassa
Saksassa oli käytössä keskiajalla samanniminen mestauslaite, josta ei ole säilynyt juurikaan tietoa jälkipolville. Oletettavasti laite oli kuitenkin giljotiinin kaltainen. (vrt. germaaniseen sanaan huggare ’kaataa, hakata, lyödä’. Ammattimielessä sana tarkoitti puunkaatajaa tai pyöveliä.)lähde?
Sanan alkuperä
Hukari on laina ruotsin sanasta huggare, joka erään tarinan mukaankenen mukaan? viittaisi hakkapeliittojen "hugga in" eli "hakkaa päälle" -huutoon.
Muuta
Hukari on Keski-Suomessa sijaitsevan rautakautisen kylän kutsumanimi. Lisäksi ainakin Ruotsissa on samanniminen kylä.
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hukari Wikimedia Commonsissa
