Helsinki–Riihimäki-rata

Helsinki–Riihimäki
Perustiedot
Reitti Helsinki–Riihimäki
Avattu 17. maaliskuuta 1862
Omistaja Suomen valtio
Ylläpitäjä Väylävirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR
Tekniset tiedot
Pituus 71,4 km
Raiteiden lkm

4 (Helsinki–Kytömaa) 4 (Ainola–Purola)

2 (Kytömaa–Ainola) 2 (Purola–Riihimäki)
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys 25 kV 50 Hz
Sallittu nopeus
 • henkilöliikenteessä Helsinki–Pasila 80 km/h,
Pasila–Hiekkaharju 160 km/h,
Hiekkaharju–Riihimäki 200[1] km/h
 • tavaraliikenteessä 120 km/h
Liikenteenohjaus
Kauko-ohjaus (Helsinki)–Riihimäki[2]
Ohjauskeskus Helsinki (Riihimäki ohjataan Pasilasta)
Suojastus kyllä
Kulunvalvonta JKV

( ) = liikennepaikka ei kuulu kauko-ohjattuun rataan

Helsinki–Riihimäki
Km   Lyh. Liikennepaikat
 Tampereelle
 Lahteen
 Kesijärvelle
71,3 Ri Riihimäki asema
69,9 Rila Riihimäki lajittelu
68,6 Rit Riihimäki tavara
66,5 Arp Arolampi
64,~ Monni
Seututien 143 ylitys
Hyvinkään konepaja
 Karjaalle
58,6 Hy Hyvinkää
 Karkkilaan
Seututien 290 alitus
Valtatien 25 alitus
54,4 Palopuro (uusi)
52,7 Palopuro (vanha)
49,~ Takoja
47,8 Jk Jokela
45,~ Hui Huikko
44,2 Nup Nuppulinna
40,7 Pur Purola
40,4 Purola
Metson raide
38,7 Sau Saunakallio
36,6 Jp Järvenpää asema
35,2 Lul Lustikulla
34,6 Ain Ainola
Seututien 145 ylitys
33,5 Rnm Ristinummi
31,1 Kytömaa  Lahteen
 Porvooseen
28,7 Ke Kerava asema  kaupunkiradalle
 Vuosaareen
Seututien 148 ylitys
Seututien 152 ylitys
15,7 Tkl Tikkurila
15,4 Keravanjoki
Kehä III:n alitus
13,9 Pla Puistola
12,5 Tna Tapanila
Malmin hautausmaalle (pur.)
10,7 Ml Malmi
9,3 Pmk Pukinmäki
Kehä I:n ylitys
8,6 Vantaanjoki
7,2 Olk Oulunkylä
5,7 Käp Käpylä
Kantatien 45 alitus
4,9 Ilr Ilmala ratapiha
4,6 Pslt Pasila tavara
4,2 Pau Pasila autojuna-asema
 Turkuun
3,1 Psl Pasila asema
3,0 Psla Pasila alapiha
 Keravalle
 Katajanokalle (pur.)
0,0 Hki Helsinki päärautatieasema
Merkkien selitykset
Infobox OK

Helsinki–Riihimäki-rata on Suomen rataverkon päärataosuus Helsingin, Keravan, Hyvinkään ja Riihimäen välillä. Sitä käyttävät Tampereen suuntaan ja Lahden oikoradalle suuntautuva kaukoliikenne sekä lähiliikenne Helsingistä Riihimäen ja Lahden suuntiin. Tavaraliikennettä radalle suuntautuu Pasilasta, Sköldvikistä, Vuosaaren satamaradalta ja Hangon radalta.[3]

Välillä Helsinki–Kerava käytössä on neljä raidetta, joista kaksi muodostaa Keravan kaupunkiradan. Kerava–Riihimäki-välillä on kaksi raidetta. Rataosan pituus on 71,4 ratakilometriä. Koko osuus on sähköistetty ja varustettu junien automaattisella kulunvalvonnalla.

Rataosuus avattiin liikenteelle 17. maaliskuuta 1862.[4] Rata on osa Suomen ensimmäistä, Helsingistä Hämeenlinnaan kulkevaa rautatietä. Matkustajamäärillä mitattuna Helsinki–Riihimäki-rata on Suomen vilkkain raideyhteys.[5] Sen varrella sijaitsevissa kaupungeissa asuu lähes miljoona ihmistä Helsinki mukaan luettuna. lähde?

Lisäraidehanke

Rataosuuden välityskyky on jäänyt riittämättömäksi, ja sen liikenne on ajoittain häiriöherkkää.[5] Osuudelle rakennetaan vaiheittain uusia raiteita,[6] joiden tavoitteena on muun muassa erottaa tavaraliikenne henkilöliikenteestä.[3] Samalla toteutetaan liikennepaikkojen raide- ja vaihdejärjestelyjä Keravalla, Hyvinkäällä ja Riihimäellä.[7] Hankkeessa parannetaan myös meluntorjuntaa ja tehdään muutoksia siltoihin sekä turva- ja sähkölaitteisiin.[6][8]

Vuonna 2016 käynnistyneessä ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin 5,5 kilometrin pituinen lisäraide Ainolan ja Purolan välille.[3] Tavara- ja henkilöliikenne pystyttiin eriyttämään omille raiteilleen.[3]

Alkuvuonna 2022 käynnistyvässä toisessa vaiheessa rakennetaan lisäraiteet Keravan ja Jokelan välille.[3] Tavaraliikenneraiteet rakennetaan Keravalle Lahden oikoradan suuntaan sekä Hyvinkää–Riihimäki-välille.[6]

Kolmannessa vaiheessa rakennetaan lisäraiteet Jokelasta Riihimäelle ja myös tavaraliikenteen ylikulkusilta pääradan ylitse Hyvinkään pohjoispuolella.[8][9] Tuolloin koko Keravan ja Riihimäen välisestä osuudesta tulee neliraiteinen.[8] Lisäraiteiden valmistuessa lähiliikenteen junatarjontaa voidaan kasvattaa Riihimäen ja Helsingin välillä,[6] ja samalla palvelutaso kasvaa Vuosaaren ja Sköldvikin tavararadoilla.[8] Toisen ja kolmannen vaiheen rakentaminen kestävät yhteensä 10–12 vuotta.[6][8]

Kahta lisäraidetta suunnitellaan myös Pasilan ja Keravan välille.[1]

Onnettomuuksia rataosalla

Kuvia

Lähteet

  1. ↑ a b Pasila–Kerava välin lisäraiteiden aluevarausselvitys Väylä.fi. 2018. Liikennevirasto. Arkistoitu 30.8.2021. Viitattu 2.9.2021.
  2. ↑ F 8/2009 Rataverkon kuvaus 1.1.2010 (pdf) (4.2. Kauko-ohjatut radat) 1.1.2010. Helsinki: Ratahallintokeskus. Viitattu 1.2.2010.
  3. ↑ a b c d e Pasila-Riihimäki, 1. vaihe Väylävirasto. Viitattu 2.9.2021.
  4. ↑ Iltanen, Jussi: Radan varrella, s. 13. Helsinki: Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3.
  5. ↑ a b Helsinki–Riihimäki: Junaliikenteen uusi asetinlaite otettiin onnistuneesti käyttöön Keravalla 19.8.2021. Väylävirasto. Viitattu 2.9.2021.
  6. ↑ a b c d e Helsinki-Riihimäki kapasiteetin lisääminen 2. vaihe (pdf) 11.5.2021. Väylävirasto. Viitattu 2.9.2021.
  7. ↑ Pasila–Riihimäki-hankkeen sisältö Väylävirasto. Arkistoitu 2.9.2021. Viitattu 2.9.2021.
  8. ↑ a b c d e Helsinki - Riihimäki kapasiteetin lisääminen 3 vaihe 11.5.2021. Väylävirasto. Viitattu 2.9.2021.
  9. ↑ Pasila–Riihimäki-radan välityskyvyn parantaminen Väylävirasto. Viitattu 2.9.2021.

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helsinki–Riihimäki-rata Wikimedia Commonsissa
Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.