Fredrik Wilhelm Pipping

Fredrik Wilhelm Pipping
Fredrik Wilhelm Pipping, Karl Peter Mazérin maalaama muotokuva.
Henkilötiedot
Syntynyt	14. joulukuuta 1783 Turku
Kuollut	23. tammikuuta 1868 (84 vuotta) Helsinki
Ammatti	professori, senaattori, kirjastonhoitaja
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Fredrik Wilhelm Pipping (14. joulukuuta 1783 Turku – 23. tammikuuta 1868 Helsinki) oli suomalainen professori, senaattori ja Turun akatemian sekä myöhemmin Helsingin Keisarillisen Aleksanterin yliopiston kirjastonhoitaja vuosina 1814–1845. Hänen edeltäjänsä tässä virassa oli teoreettisen filosofian professori Gabriel Palander ja seuraajansa oppihistorian professori Alexander Blomqvist.^[1]

Pippingin vanhemmat olivat merikapteeni Jost Joakim Pipping (1720–1793) ja Magdalena Catharina Lexell (1745–1804) Turusta.^[2]

Ura

Pipping oli senaatin talousosaston jäsen 1841–1855 ja sen kirkollistoimituskunnan päällikkö 1841–1853.^[3]

Pipping muistetaan etenkin kokoamastaan suomenkielisen kirjallisuuden bibliografiasta sekä työstään Turun palossa tuhoutuneen akatemian kirjaston uudelleen kokoamiseksi. Tässä työssä hänelle oli suureksi avuksi kirjankeräilijä Matti Pohto.^[4]

Pipping on kirjoittanut esimerkiksi suomalaisen kirjapainotaidon historiasta teoksessa Några historiska underrättelser om boktryckeriet i Finland (Suomen tiedeseura, julkaistu useana osana vuosina 1842–1867).

Trivia

Pipping aateloitiin vuonna 1839 ja introdusoitiin Suomen ritarihuoneeseen seuraavana vuonna aatelisena sukuna 207, vanhalla nimellä Pipping.^[5]

Lähteet

↑ Kansalliskirjaston historialinja (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ Yrjö Kotivuori, Fredrik Vilhelm Pipping Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
↑ Tuija Laine: Pipping, Fredrik Wilhelm (1783 - 1868) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 12.1.2001 (päivitetty 31.7.2007). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
↑ Tuija Laine: [https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/7972 Pipping, Fredrik Wilhelm (1783 - 1868)] kansallisbiografia.fi. Viitattu 29.6.2022.
↑ Finlands ridderskaps och adels kalender, 1956, s. 329

Kirjallisuutta

Terttu Kaivola: Messukirjasta meteli: Suomalaisen kirjan viisi vuosisataa. Helsinki:Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988. ISBN 951-717-522-1.
Kaija Sitari: Kotimaisen kaukopalvelun käsikirja (verkkoversio). (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen tieteellinen kirjastoseura, 2001

Aiheesta muualla

Lisää luettavaa aiheesta Fredrik Wilhelm Pipping on Wikiaineistossa
Fredrik Wilhelm Pipping 375 humanistia -sivustolla 9.5.2015. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta.

n k m Turun akatemian, Aleksanterin yliopiston ja Helsingin yliopiston rehtorit

Kuninkaallinen Turun akatemia (1640–1809)	E. Petraeus (1640–1641) M. Wexionius (1641–1642) Vigelius (1642–1643) Achrelius (1643–1644) Kexlerus (1644–1645) Terserus (1645–1646) Stodius (1646–1647) Alanus (1647–1648) Nycopensis (1648–1649) E. Petraeus (1649–1650) Achrelius (1650–1651) Stodius (1651–1652) Alanus (1652–1653) M. Wexionius (1653–1655) Kexlerus (1655–1656) Nycopensis (1656–1657) Thauvonius (1657–1658) Stodius (1658–1659) P. Bergius (1659–1660) O. Wexionus (1660–1661) Svenonius (1661–1662) Thuronius (1662–1664) Kempe (1664–1665) Thauvonius (1665–1666) Kexlerus (1666–1667) O. Wexionus (1667–1668) Svenonius (1668–1669) P. Bergius (1669–1670) Bång (1670–1671) Miltopaeus (1671–1672) Tunander (1672–1673) Ja. Flachsenius (1673–1674) A. Petraeus (1674–1675) Kempe (1675–1676) Tillandz (1676–1677) Laurbecchius (1677–1678) Svenonius (1678–1679) Jo. Flachsenius (1679–1680) Gezelius (1680–1681) Fahlander (1681–1682) Ja. Flachsenius (1682–1683) Tillandz (1683–1684) Laurbecchius (1684–1685) Svenonius (1685–1686) Jo. Flachsenius (1686–1687) Achrelius (1687–1688) Tolpo (1688–1689) Wanochius (1689–1690) P. Hahn (1690–1691) Ja. Flachsenius (1691–1692) Swederus (1692–1693) Lund (1693–1694) Laurbecchius (1694–1695) Jo. Flachsenius (1695–1696) Braun (1696–1697) Steen (1697–1698†) Rudeen (1698–1699) Alander (1699–1700) Munster (1700–1701) Pihlman (1701–1702) Tammelin (1702–1703) Jo. Flachsenius (1703–1704) Swederus (1704–1705) P. Hahn (1705–1706) S. Hahn (1706–1707) Hielm (1707–1708) Munster (1708–1709) Tammelin (1709–1710) G. Juslenius (1710–1711) Nysselius (1711–1712) A. Pryss (1712-1713) Bröms (1713) A. Pryss (1713–1722) Ross (1722–1724) Schulteen (1724–1725) Ekeblad (1725–1726) A. Pryss (1726–1727) Fahlenius (1727–1728) Thorwöste (1728–1729) D. Juslenius (1729–1730) Scarin (1730–1731) Jo. Haartman (1731–1732) Hasselbom (1732–1733) Björklund (1733–1734) Hassel (1734–1735) A. Bergius (1735–1736) Schulteen (1736–1737) Spöring (1737–1738) A. Pryss (1738–1739) Björklund (1739–1740) Scarin (1740–1741) Filenius (1741) Hasselbom (1743–1744) Hassel (1744–1745) Browallius (1745–1746) Spöring (1746–1747) Browallius (1747–1748) Scarin (1748–1749) S. Pryss (1749–1750) O. Pryss (1750–1751) Hassel (1751–1752) Tillander (1752–1753) Mennander (1753–1754) Mesterton (1754–1755) Clewberg (1755–1756) Kalm (1756–1757) Ja. Gadolin (1757–1758) S. Pryss (1758–1759) O. Pryss (1759–1760) Leche (1760–1761) Tillander (1761–1762) Hassel (1762–1763) Ja. Gadolin (1763–1764) Mesterton (1764–1765) Kalm (1765–1766) Ross (1766–1767) Wallenius (1767–1768) Gadd (1768–1769) Bilmark (1769–1770) Planman (1770–1771) Hassel (1771–1772) Kalm (1772–1773) Ja. Gadolin (1773–1774) Gadd (1774–1775) Ja. Haartman (1775–1776) Nääf (1776–1777) Bilmark (1777–1778) Planman (1778–1779) Lefrén (1779–1780) Ja. Gadolin (1780–1781) Calonius (1781–1782) Gadd (1782–1783) Bilmark (1783–1784) Lefrén (1784–1785) Planman (1785–1786) Porthan (1786–1787) Schalberg (1787–1788) Kreander (1788–1789) Hellenius (1789–1790) Lindqvist (1790–1791) von Bonsdorff (1791–1792) Malmström (1792–1793) Cavander (1793–1794) G. E. Haartman (1794–1795) Bilmark (1795–1796) Lefrén (1796–1797) von Bonsdorff (1797–1798) Porthan (1798–1799) Tengström (1799–1800) Calonius (1800–1801) Schalberg (1801–1802) Hellenius (1802–1803) Jo. Gadolin (1803–1804) G. Gadolin (1804–1805) Mether (1805–1806) Hällström (1806–1807) Calonius (1807–1808)

Keisarillinen Turun akatemia (1809–1828)	G. Gadolin (1809–1810) von Bonsdorff (1810–1811) Jo. Gadolin (1811–1812) G. Gadolin (1812–1813) Hällström (1813–1814) Pippingsköld (1814–1815) Wallenius (1815–1816) Snellman (1816–1817) Myréen (1817–1818) A. J. Lagus (1818–1819) Melartin (1819–1820) Bonsdorff (1820–1821) Fattenborg (1821–1822) Avellan (1822–1823) Pipping (1823–1824) Sahlberg (1824–1825) Bergbom (1825–1826) G. Gadolin (1826–1827) Hällström (1827–1828)

Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto (1828–1919)	Myréen (1828–1829) Hällström (1829–1832) Melartin (1832–1833) Pipping (1833–1839) af Ursin (1839–1845) W. G. Lagus (1845–1848) G. Rein (1848–1858) Arppe (1858–1869) Lindelöf (1869–1872) Moberg (1872–1875) Topelius (1875–1878) J. J. W. Lagus (1878–1884) Ahlqvist (1884–1887) T. Rein (1887–1896) Forsman (1896–1899) Hjelt (1899–1905) Wrede (1905) Hjelt (1905–1907) Heikel (1907–1911) Donner (1911–1915) Ruin (1915–1920)

Helsingin yliopisto (1817–)	Heikel (1920–1922) Suolahti (1923–1926) Tulenheimo (1926–1930) Brotherus (1931–1938) Linkola (1938–1941) Nevanlinna (1941–1945) Långfors (1945–1950) Lönnroth (1950–1953) Ravila (1953–1956) Linkomies (1956–1962) Kivinen (1962–1971) Juva (1971–1973) Palmén (1973–1978) Oker-Blom (1978–1983) Lehto (1983–1988) Tommila (1988–1992) Ihamuotila (1992–1996) Raivio (1996–2003) Niiniluoto (2003–2008) Wilhelmsson (2008–2013) Kola (2013–2018) Niemelä (2018–2022) Lindblom (2022–)

Auktoriteettitunnisteet

Kansainväliset	ISNI VIAF

Kansalliset	Ranska BnF data Saksa Suomi (KANTO) Ruotsi

Henkilöt	Kansallisbiografia Biografiskt Lexikon Uppslagsverket Finland Biografiasampo Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852

Muut	IdRef