Antigonidien hallitsijasuku

Antigonidien hallitsijasuku (m.kreik. Ἀντιγονίδαι, Antigonidai) oli makedonialainen kuningassuku,[1] jonka perusti Aleksanteri Suuren kenraali Antigonos Monofthalmos. Antigonos hallitsi aluksi Vähässä-Aasiassa, mutta muut niin kutsutut diadokit kukistivat hänet Ipsoksen taistelussa vuonna 301 eaa. Antigonoksen poika Demetrios I Poliorketes selvisi taistelusta elossa. Hän sai vallattua Makedonian muutamaa vuotta myöhemmin. Demetrios syöstiin kuitenkin vallasta ja hän kuoli vankilassa. Sekavahkon kauden jälkeen kuninkaaksi nousi Demetrioksen poika Antigonos II Gonatas.

Hallitsijasuku sai loppunsa Pydnan taistelussa vuonna 168 eaa.[1] jonka jälkeen roomalaiset jakoivat Makedonian neljään autonomiseen tasavaltaan.

Antigonidien hallitsijasuvun jäsenet

  • Antigonos I Monofthalmos
  • Demetrios I Poliorketes (kuninkaana 294–287 eaa.)
  • Antigonos II Gonatas (276–239 eaa.)
  • Demetrios II (239–229 eaa.)
  • Antigonos III Doson (229–221 eaa.)
  • Filippos V (221–179 eaa.)
  • Perseus (179–168 eaa.)

Lähteet

  1. ↑ a b Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja, s. 640. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Antigonidien hallitsijasuku Wikimedia Commonsissa