Aarne Blick
| Aarne Blick | |
|---|---|
 2. Divisioonan komentaja kenraalimajuri Aarne Blick. | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. helmikuuta 1894 Ulvila |
| Kuollut | 15. helmikuuta 1964 (70 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | opiskelija |
| Jääkäri | |
| Liittymispäivämäärä | 10. lokakuuta 1915 |
| Komppania | pioneerikomppania |
| Taistelut jääkäriaikana | Asemasota Misse-joella, Riianlahden taistelu, Schmardenin taistelu, Aa-joen taistelu |
| Korkein arvo jääkäriaikana | hilfsgruppenführer |
| Palasi Suomeen | 25. helmikuuta 1918 |
| Arvo Suomeen tultaessa | vänrikki |
| Korkein sotilasarvo | kenraaliluutnantti |
| [ Muokkaa Wikidatassa ]  | |
| Infobox OK | |
Aarne Leopold Blick (3. helmikuuta 1894 Ulvila – 15. helmikuuta 1964 Helsinki) oli suomalainen jääkärikenraali ja Mannerheim-ristin ritari numero 11.[1]
Jääkärinä ja sisällissodassa
Blick liittyi Saksassa jääkärijoukkoon 10. lokakuuta 1915. Jääkäripataljoona 27:ssä Blick yleni Hilfsgruppenführeriksi (apulaisryhmänjohtaja) ja osallistui Missejoen, Riianlahden, Schmardenin ja Aajoen taisteluihin. Suomeen hän palasi jääkäreiden pääjoukon mukana ja osallistui sisällissotaan joukkueenjohtajana ja myöhemmin komppanianpäällikkönä 4. jääkäripataljoonassa. Hän oli mukana Pohjois-Suomen sekä Tampereen, Rajamäen ja Raivolan taisteluissa.
Rauhan vuodet 1920- ja 1930-luvuilla
Sisällissodan jälkeen Blick suoritti ylioppilastutkinnon Kemin Suomalaisessa yhteiskoulussa[2], mutta päätti jäädä uraupseeriksi armeijaan. Blick toimi muun muassa komppanianpäällikkönä, toimistoupseerina sekä Kainuun ja Salmin rajavartiostojen komentajana, Kadettikoulun kouluttajana ja Taistelukoulun johtajana. Viimein vuonna 1936 everstiksi ylennettynä Blick sai komentoonsa perinteikkään Savon jääkärirykmentin.
Talvisota ja jatkosota
Ylimääräisten harjoitusten aikana Blick komensi aluksi jalkaväkirykmentti 25:tä, kunnes hänet määrättiin 28. marraskuuta Osasto Blickin komentajaksi Raudun ja Kiviniemen suunnalle. Tästä tehtävästä hänet siirrettiin 7. joulukuuta Vuokselän lohkolle sijoitetun jalkaväkirykmentti 26:n komentajaksi. Vain muutamaa päivää myöhemmin 10. joulukuuta hänet siirrettiin 7. divisioonan komentajaksi ja 16. tammikuuta 1940 koko Taipaleen lohkon komentajaksi, missä tehtävässä hän oli talvisodan päättymiseen saakka. Sotatoimien päätyttyä hän oli hetken erikoistehtävissä III armeijakunnan esikunnassa, josta hänet sijoitettiin 3. divisioonan komentajaksi. Hänet siirrettiin 7. elokuuta Itä-Savon Sotilasläänin komentajaksi.
Jatkosodan alettua Blick johti 2. divisioonan nopeasti ja tehokkaasti vanhalle rajalle. Tästä ylipäällikkö palkitsikin hänet Mannerheim-ristillä ja kenraalimajurin arvolla. Ylennystä seurasi uusi tehtävä Aunuksen VI armeijakunnan komentajana. Vuoden 1944 vetäytymisvaiheen aikana Blick riitaantui kenraali Paavo Talvelan kanssa. Ylipäällikkö Mannerheim siirsi Blickin takaisin johtamaan 2. divisioonaa, joka kävi paraikaa kovia torjuntataisteluja Karjalankannaksen Vuosalmella. Blick kunnostautui jälleen 2. divisioonan komentajana. Riita Blickin ja Talvelan välillä kesäkuussa 1944 Aunuksen Karjalassa johtui kysymyksestä, mitä tarkoittaa strateginen viivytys. Blick ammattisotilaana sen ymmärsi, mutta Talvela ei, koska hänen mielestään maastoa oli puolustettava ”viimeiseen mieheen ja viimeiseen patruunaan”. Riita kärjistyi niin pahaksi, että Mannerheim kuuluu sanoneen ”herrat saa tulla toimeen keskenään tai minä amputan teidät”. Mannerheim ratkaisi ristiriidan niin, että Blick siirrettiin Kannakselle sekä lähettämällä Valo Nihtilän opettamaan Talvelalle, mitä tarkoittaa strateginen viivytys. lähde?
Sotien jälkeen
Sodan jälkeen Blick toimi eri divisioonien komentajana ja sai 1947 ylennyksen kenraaliluutnantiksi. Hän oli puolustusvoimain komentajan viran sijaisena kolmeen otteeseen. Eläkkeelle hän jäi 1954 ja pätevänä kynänkäyttäjänä toimi sittemmin Kansa taisteli – miehet kertovat -lehden päätoimittajana.
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aarne Blick.
Lähteet
- Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
- Hurmerinta, Ilmari (toim.): Mannerheim-ristin ritarit: Ritarimatrikkeli. Helsinki: Mannerheim-ristin ritarien säätiö, 2008. ISBN 978-952-92-3268-0.
Viitteet
Ylennykset ja kunniamerkit 
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|                   |
|
| ||||||||||||||
